S.N. Goenka

Tausta

S.N. Goenka
Satya Narayan Goenka oli aikamme tärkeimpiä vipassanameditaation opettajia.

Satya Narayan Goenka oli juuriltaan intialainen, mutta hän syntyi ja kasvoi Burmassa. Asuessaan Burmassa hänellä oli onni tutustua U Ba Khiniin ja oppia tältä vipassana. Harjoiteltuaan opettajansa johdolla tekniikkaa 14 vuotta Goenka asettui asumaan Intiaan ja alkoi opettaa vipassanaa vuonna 1969. Goenkan kurssit keräsivät tuhansia ihmisiä kaikista eri yhteiskuntaluokista maassa, joka on yhä selkeästi jakautunut kastijärjestelmän ja lukemattomien eri uskontojen mukaan. Tämän lisäksi vipassanakursseille alkoi osallistua paljon ihmisiä eri puolilta maailmaa.

S.N. Goenka ja hänen nimittämänsä avustavat opettajat ovat opettaneet lähes 45 vuoden ajan satoja tuhansia ihmisiä Intiassa ja muissa maissa, niin idässä kuin lännessä. Tänä päivänä Goenkan ohjauksessa perustettuja meditaatiokeskuksia toimii Aasiassa, Euroopassa, Amerikassa, Afrikassa ja Australiassa.

S.N. Goenkan opettama tekniikka perustuu traditioon, joka on lähtöisin Buddhan opetuksista. Buddha ei koskaan opettanut mitään tiettyä uskontoa. Hän opetti yleismaailmallista dhammaa - vapautumisen tietä. Myöskään Goenkan opettamana vipassanaan ei kuulu uskontoa tai lahkolaisuutta. Siksi hänen opetuksensa ovat vedonneet ihmisiin ympäri maailmaa taustaan ja uskoon katsomatta.

Goenka sai elämänsä aikana monia palkintoja ja kunnianosoituksia, kuten Intian presidentin myöntämän arvostetun Padma Awards -palkinnon vuonna 2012. Tämä on yksi korkeimmista siviileille myönnettävistä kunnianosoituksista Intiassa.

Satya Narayan Goenka poistui keskuudestamme syyskuussa 2013. Hän oli 89-vuotias. Hän jätti jälkeensä katoamattoman perinnön: vipassanameditaation, joka on nyt laajemman ihmisjoukon saatavilla kuin koskaan aikaisemmin.


YK:n rauhan huippukokous

Kesällä 2000 S.N. Goenka, vipassanameditaation pääopettaja, vieraili Yhdysvalloissa ja piti puheen vuosituhathuippukokouksessa YK:n päämajassa New Yorkissa. Tapahtumassa puhuivat myös monet muut maailman hengelliset johtajat.

S.N. Goenka YK:n rauhan huippukokouksessa

Kirjoittanut Bill Higgins
29. elokuuta 2000
S. N. Goenka at U.N.
Kuva: Beliefnet, Inc.

NEW YORK - Vipassanaopettaja S.N. Goenka piti puheen osanottajille, jotka saapuivat tänään YK:n uuden vuosituhannen maailmanrauhan huippukokoukseen. Kokous on YK:n ensimmäistä kertaa järjestämä tapaaminen maailman uskonnollisille ja henkisille johtajille.

Goenka puhui kokouksen osiossa, jonka aiheena oli konfliktien ratkaiseminen. Puheessaan hän keskittyi uskontojen väliseen sopusointuun, suvaitsevaisuuteen ja rauhanomaiseen yhteiseloon.

“On parempi yrittää käännyttää ihmisiä kärsimyksestä onnellisuuteen, kahleista vapautumiseen ja julmuudesta myötätuntoon kuin yrittää käännyttää ihmisiä uskonnosta toiseen,” sanoo Goenka.

Goenka piti puheensa kokouksen iltapäiväistunnon aikana yleisölle, joka koostui noin kahdestatuhannesta kuulijasta. Hän puhui istunnossa, jota edelsi CNN:n perustajan Ted Turnerin puhe. Turner on yksi kokouksen mesenaateista.

Kokouksen teema on maailmanrauhaan pyrkiminen ja sen hengessä Goenka painotti puheessaan, että maailmanrauhaa ei voi saavuttaa ellei ihmisillä ole sisäistä rauhaa: “Maailmassa ei voi olla rauhaa, kun ihmisillä on vihaa ja inhoa sydämissään. Vain silloin, kun sydämissä vallitsee rakkaus ja myötätunto, on maailmanrauhan saavuttaminen mahdollista.

Kokouksen tärkeä painopiste on ryhmien välisten konfliktien ja jännitteiden vähentäminen. Tähän liittyen Goenka sanoi: “Kun tuntee vihaa ja inhoa, tulee onnettomaksi, oli sitten kristitty, hindu tai muslimi.”

Samoin hän totesi suurten aplodien saattelemana: “Se, jolla on puhdas sydän, täynnä rakkautta ja myötätuntoa, kokee taivaan valtakunnan sisällään. Tämä on luonnon laki, tai jos niin haluaa sanoa, jumalan tahto.”

Yleisölle, jonka joukossa oli maailman uskontojen johtajia, hän sanoi osuvasti: “Keskittykäämme siihen, mikä on yhteistä kaikille uskonnoille, niiden keskeiseen sanomaan, joka on sydämen puhtaus. Meidän tulisi kiinnittää huomio siihen ja välttää ristiriitoja, jotka liittyvät uskontojen ulkoiseen olemukseen, erilaisiin riitteihin, rituaaleihin, juhliin ja dogmeihin”

Lopuksi Goenka lainasi keisari Ashokaa, jonka yhdessä kivikirjoituksessa lukee: “Ei tule kunnioittaa pelkästään omaa uskontoaan ja tuomita muita uskontoja. Sitä vastoin tulee kunnioittaa myös muita uskontoja. Kunnioittamalla muita uskontoja voi auttaa omaa uskontoaan kasvamaan ja tekee samalla myös palveluksen muille uskonnoille. Tekemällä toisin kaivaa hautaa omalle uskonnolleen ja vahingoittaa samalla myös muita uskontoja. Joka kunnioittaa omaa uskontoaan ja tuomitsee muut uskonnot, saattaa tehdä näin, koska on hyvin omistautunut omalle uskonnolleen. Hän ajattelee: "Tämä on ylistys uskonnolleni", mutta hänen tekonsa vahingoittavat hänen omaa uskontoaan paljon enemmän. Sopusointu on tärkeää. Kuunnelkaamme myös muiden uskontojen oppeja.”

YK:n pääsihteeri Kofi Annan on kutsunut kokousta “maailman tärkeimpien uskonnollisten ja henkisten johtajien kokoontumiseksi, jossa haetaan yhteistä rauhaa, ja joka toivon mukaan vahvistaa rauhanomaisia näkökulmia uuden vuosituhannen taitteessa.”

Ensimmäiseen tämän kaltaiseen YK:n järjestämään konferenssiin paikalle kutsuttuja henkisiä johtajia olivat mm. Swami Narayana –liikkeen Pramukh Swami, Swami Dayananda Saraswati, Swami Agniwesh, Mata Amritanandamayi Devi ja Dada Wasvani sekä maineikkaat tutkijat, kuten tohtori Karan Singh ja L.M. Singhvi.

Osanottajien uskonnolliseen ja kulttuurisen monimuotoisuuteen viitaten Annan sanoi: “Yhdistyneet Kansakunnat on kuvakudos, ei pelkästään pukuja ja sareja, vaan myös papiston kauluksia, nunnien asuja ja lamojen kaapuja; hiippoja ja kalotteja.”

Vaikka Annanilta kysyttiin jatkuvasti, miksei Tiibetin johtajia ollut paikalla, hän yritti viedä huomion huippukokouksen päämäärään. Hän sanoi sen olevan “uskonnon palauttaminen rooliinsa rauhantekijänä - konfliktin ongelma ei koskaan ole raamattu, toora tai koraani. Ongelma ei koskaan ole usko - se on uskonnon harjoittajat ja ihmisten käyttäytyminen toisiaan kohtaan. Teidän täytyy, jälleen, johdattaa uskontonne harjoittajat rauhaan ja suvaitsevaisuuteen.”

Koska 83% maailman populaatiosta harjoittaa jotain uskontoa tai henkistä harjoitusta, on YK:n johtajan toive, että uskonnolliset johtajat voivat viedä seuraajansa kohti rauhaa.

YK toivoo, että konferenssi auttaisi koko maailman yhteisöä, kuten yhdessä asiakirjassa sanotaan: “että ymmärrettäisiin henkinen potentiaali ja ymmärrettäisiin, että meillä on voimaa poistaa pahin ihmisen brutaalius - sota - ja yksi sodan syistä - köyhyys. Aika on kypsä, jotta maailman henkinen johtajisto voi työskennellä yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa auttaakseen ihmiskuntaa.”

Huippukokous loppuu tänä torstaina 31. elokuuta, jolloin osanottajat allekirjoittavat Maailmanrauhan julistuksen ja muodostavat Kansainvälisen uskonnollisten ja henkisten johtajien neuvoston, joka työskentelee Yhdistyneiden Kansakuntien ja YK:n pääsihteerin kanssa rauhaa edistäen.

“Kansainvälisen uskonnollisten ja henkisten johtajien neuvoston tavoitteena on parantaa ja voimistaa Yhdistyneiden Kansakuntien työtä”, sanoi Bawa Jain, maailmanrauhan huippukokouksen pääsihteeri. “On meidän hartain toiveemme, että konfliktien syntyessä maailman suuret uskonnolliset ja henkiset johtajat voisivat tulla paikalle etsimään väkivallattomia ratkaisuja konflikteihin.”



Puhe YK:lle

Alla on S.N. Goenkan puhe, jonka hän piti 29. elokuuta 2000 Yhdistyneiden Kansakuntien pääkokoussalissa vuosituhathuippukokouksen osanottajille.

S.N. Goenka: "Universaali henkisyys tuo rauhaa"

36767

Valoa tarvitaan, kun on pimeää. Nykyään, kun on paljon kärsimystä väkivaltaisista konflikteista, sodista ja verenvuodatuksista, maailma tarvitsee kipeästi rauhaa ja harmoniaa. Tämä on suuri haaste uskonnollisille ja henkisille johtajille. Hyväksykäämme tämä haaste.

Jokaisella uskonnolla on ulkokuori sekä sisin olemus. Ulkokuori koostuu riiteistä, rituaaleista, seremonioista, uskomuksista, myyteistä ja opeista. Nämä ovat erilaisia eri uskonnoissa. Mutta on olemassa myös sisin olemus, joka on sama kaikilla uskonnoilla: universaali oppi moraalista ja hyväntekeväisyydestä sekä puhtaasta, kurinalaisesta mielestä, joka on täynnä rakkautta, myötätuntoa, hyvää tahtoa ja suvaitsevaisuutta. Tätä yhteistä nimittäjää uskonnollisten johtajien tulisi painottaa ja uskonnonharjoittajien tulisi kunnioittaa. Konfliktit voidaan minimoida, jos annetaan arvo kaikkien uskontojen sisimmälle olemukselle ja ollaan suvaitsevaisempia ulkoisille muodoille.

Kaikkien tulisi olla vapaita harjoittamaan omaa uskoaan. Ja kaikkien tulee myös muistaa harjoittaa uskontonsa sisintä olemusta. Ei tulisi häiritä muita heidän uskonharjoittamisessaan eikä tuomita tai vähätellä muita uskontoja.

Meille on annettu uskojen moninaisuus, mutta miten voitamme eroavaisuudet ja saavutamme rauhan? Buddhan, valaistuneen, luokse tuli usein ihmisiä, joilla oli eriäviä mielipiteitä. Hän sanoi heille: “Laittakaamme syrjään eroavaisuutemme. Keskitytään siihen, mistä olemme samaa mieltä. Miksi riitelisimme?” Tämä viisas neuvo on arvossaan tänäkin päivänä.

Olen kotoisin muinaisesta maasta, joka on synnyttänyt monia filosofisia ja henkisiä suuntauksia vuosituhansien aikana. Lukuun ottamatta satunnaisia väkivaltaisuuksia, maani on ollut mallina rauhanomaiselle yhteiselolle. Noin 2300 vuotta sitten maata hallitsi Ashoka Suuri, jonka valtakunta ylettyi nykyisestä Afganistanista Bangladeshiin. Myötätuntoinen hallitsija teetti kivikirjoituksia ympäri valtakuntaansa. Niissä luki, että kaikkia uskontoja tulee kunnioittaa. Tämän takia eri henkisten traditioiden seuraajat tunsivat olonsa turvalliseksi hänen valtakunnassaan. Hän pyysi ihmisiä elämään moraalista elämää, kunnioittamaan vanhempiaan sekä muita iäkkäämpiä ihmisiä. Lisäksi hän kehotti olemaan tappamatta. Hänen kehotuksensa alamaisilleen on hyödyllinen myös tänä päivänä:

“Ei tule kunnioittaa pelkästään omaa uskontoaan ja tuomita muita uskontoja. Sitä vastoin tulee kunnioittaa myös muita uskontoja. Kunnioittamalla muita uskontoja voi auttaa omaa uskontoaan kasvamaan ja tekee samalla myös palveluksen muille uskonnoille. Tekemällä toisin kaivaa hautaa omalle uskonnolleen ja vahingoittaa samalla myös muita uskontoja. Joka kunnioittaa omaa uskontoaan ja tuomitsee muut uskonnot, saattaa tehdä näin, koska on hyvin omistautunut omalle uskonnolleen. Hän ajattelee: "Tämä on ylistys uskonnolleni", mutta hänen tekonsa vahingoittavat hänen omaa uskontoaan paljon enemmän. Sopusointu on tärkeää. Kuunnelkaamme myös muiden uskontojen oppeja.” (Kivikirjoitus12)

Keisari Ashoka edustaa suvaitsevaisen yhteiselon ja rauhanomaisen synteesin mahtavaa perinnettä. Perinne jatkuu hallitusten ja hallitsijoiden keskuudessa nykyäänkin. Esimerkkinä on Omanin monarkki, joka on lahjoittanut maata muiden uskontojen kirkoille ja temppeleille samaan aikaan harjoittaen omaa uskontoaan kaikella antaumuksella. Olen varma, että tällaisia myötätuntoisia hallitsijoita ja hallituksia tulee lisää tulevaisuudessa ympäri maailmaa. Kuten sanonta kuuluu: “Siunattuja ovat rauhantekijät, heitä kutsutaan Jumalan pojiksi.”

Se on selvää, että väkivallan tekijät vahingoittavat etupäässä omia ystäviään ja sukulaisiaan. He tekevät sen joko suoraan, suvaitsemattomuutensa kautta, tai epäsuorasti, herättämällä väkivaltaisia vastaiskuja heidän toimintaansa kohtaan. Kuten on sanottu: “Siunattuja ovat armolliset, he saavuttavat armon.” Tämä on luonnon laki. Sitä voi myös kutsua tieksi Jumalan luo. Buddha sanoi: “Vihaa ei poisteta vihalla, vaan sen vastakohdalla. Tämä on ikuinen Dharma (henkinen laki).” Sillä, mitä kutsutaan dharmaksi Intiassa ei ole mitään tekemistä hindulaisuuden, buddhalaisuuden, jainalaisuuden, kristinuskon, islamin, juutalaisuuden, sikhiläisyyden tai minkään muunkaan uskonnon kanssa. Totuus on yksinkertainen: Ennen kun vahingoittaa muita, vahingoittaa itseään kehittämällä negatiivisuutta; ja poistamalla negatiivisuuden, löytää rauhan sisimmästään ja tuo rauhaa maailmaan.

Mielenrauha tuo maailmanrauhaa

Kaikki nimensä arvoiset uskonnot pyytävät seuraajiaan elämään moraalista ja eettistä elämää, saavuttamaan mielenhallinnan ja pyrkimään sydämen puhtauteen. Yksi traditio sanoo: “Rakasta lähimmäistäsi”, toinen sanoo: ”Salaam walekum” - “Olkoon rauha kanssasi”; ja kolmas sanoo: ”Bhavatu sabba mangalam” tai ”Sarve bhavantu sukhinah” - “Olkoon kaikki olennot onnellisia”. Tekstit Raamatussa, Koraanissa ja Gitassa kehottavat rauhaan ja sopuun. Kaikki uskontojen perustajat, Mahaviristä Jeesukseen, ovat olleet suvaitsevaisuuden ja rauhan perikuvia. Maailmassa on usein uskonnollisia riitoja ja jopa sotia, koska pidämme tärkeänä vain ulkokuorta ja jätämme huomiotta sisimmän. Tuloksena on rakkauden ja myötätunnon puute.

Maailmassa ei voi olla rauhaa, jos ihmisten sisimmässä ei ole rauhaa. Sisäinen levottomuus ja rauha eivät sovi yhteen. Yksi tie rauhaan on vipassanameditaatio - ei-lahkolainen, tieteellinen, tuloskeskeinen itsetarkkailun ja totuuden oivaltamisen tekniikka. Tekniikan harjoittaminen tuo kokemuksellisen ymmärryksen siitä, kuinka mieli ja keho vaikuttavat toisiinsa. Aina, kun negatiivisuutta, kuten vihaa, tulee mieleen aiheuttaa se epämiellyttäviä tuntemuksia kehossa. Aina, kun mielessä on ehdotonta rakkautta, myötätuntoa ja hyvää tahtoa, koko kehossa on miellyttäviä tuntemuksia. Vipassanan harjoittaminen paljastaa, että toiminta mielessä edeltää fyysistä ja sanallista toimintaa, ja mielen toiminta määrittää, onko fyysinen tai sanallinen teko hyvä vai paha. Mieli on kaikkein olennaisin. Siksi meidän täytyy löytää käytännöllisiä keinoja, jotta voimme tehdä mielestä rauhallisen ja puhtaan. Tällaisilla keinoilla voidaan vahvistaa rauhan huippukokouksen julkilausuman tehokkuutta.

Muinainen Intia antoi kaksi harjoitusta maailmalle. Yksi on jooga-liikkeiden (asanoiden) ja hengityksen kontrolloinnin (pranayaman) kautta tapahtuva fyysinen harjoitus, joka auttaa pitämään kehon terveenä. Toinen on mielenharjoitus nimeltä vipassana, joka auttaa pitämään mielen terveenä. Kaikkien uskontokuntien ihmiset voivat harjoittaa näitä metodeja. Samalla he voivat seurata omaa uskontoaan rauhassa ja harmoniassa; ei ole tarvetta käännyttämiselle, joka on yleinen syy jännitteisiin ja konflikteihin.

Jotta yhteiskunta voisi olla rauhanomainen, täytyy yhä useammalla kansalaisella olla rauha sydämessään. Koska olemme johtajia, on meidän vastuumme näyttää esimerkkiä, olla inspiraationa muille. Eräs pyhimys sanoi kerran: “Tarvitaan tasapainoista mieltä, jotta voi tasapainottaa muiden tasapainottomat mielet.”

Laajemmin ajateltuna; rauhanomainen yhteiskunta löytää keinon elää rauhallisesti omissa puitteissaan. Kaikki ymmärtävät tarpeen ympäristönsuojeluun, jotta ympäristö ei saastuisi. Se, mikä estää meitä toimimasta ymmärryksemme mukaan, on mielemme saasteet, kuten tietämättömyys, julmuus tai ahneus. Poistamalla nämä saasteet edistämme rauhaa ihmisten keskuudessa, kuten myös tasapainoista, tervettä suhdetta yhteiskunnan ja luonnon välillä. Tällä tavoin uskonto voi edistää ympäristönsuojelua.

Väkivallattomuus: avain uskonnon määrittelemiseen

Uskontojen välillä on väistämättä eroavaisuuksia. Kuitenkin, kuten tämä suurimpien uskontojen johtajien kokoontuminen maailmanrauhan huippukokoukseen osoittaa, haluavat uskontojen johtajat työskennellä rauhan eteen. Olkoon rauha näin ollen tärkein periaate “universaalissa uskonnossa”. Julistakaamme yhdessä, että pidättäydymme tappamisesta ja tuomitsemme väkivallan. Kehotan myös poliittisia johtajia osallistumaan tähän julistukseen. Heillä on avainasema siinä, että edistävätkö rauhaa vai sotaa. Huolimatta siitä, osallistuvatko he tai eivät, antakaamme lupaus tässä ja nyt: sen sijaan, että suvaitsisimme väkivallan ja tappamisen, julistakaamme, että tuomitsemme ehdottomasti tällaiset teot, erityisesti väkivallan uskonnon nimissä.

Tietyillä henkisillä johtajilla on ollut viisautta ja rohkeutta oman uskontonsa nimissä tehtyjen väkivallantekojen tuomitsemiseen. Voi olla erilaisia filosofisia ja teologisia näkökulmia siitä, kuinka haetaan anteeksiantoa ja kadutaan tehtyjä väkivaltaisuuksia ja tappamisia. Mutta jo se, että tunnustaa väkivallanteon, osoittaa, että se oli väärin ja sitä ei suvaita tulevaisuudessa.

Nyt Yhdistyneiden Kansakuntien suojeluksessa yrittäkäämme muodostaa uskonnosta ja henkisyydestä kuvaus, joka korostaa väkivallattomuutta ja kieltäytyy hyväksymästä väkivaltaa ja tappamista. Ihmiskunnalle ei ole olemassa suurempaa epäonnea kuin epäonnistua määrittelemään uskonto synonyymina rauhalle. Huippukokous voi esittää konseptia “universaalista uskonnollisuudesta” tai “henkisyydestä ilman lahkoa” YK:n kannatettavaksi.

Olen varma, että tämä huippukokous auttaa keskittämään maailman huomion uskonnon todelliseen tarkoitukseen:

Uskonto ei erota meitä;
se opettaa meille sydämen puhtautta.

Onnittelen tämän historiallisen huippukokouksen järjestäjiä heidän visiostaan ja vaivannäöstään. Ja onnittelen uskonnollisia ja henkisiä johtajia, joilla on ollut kypsyyttä työskennellä sovittelutyössä, antaen ihmiskunnalle toivoa siitä, että uskonnollisuus ja henkisyys johtavat rauhanomaiseen tulevaisuuteen.

Olkoot kaikki olennot vapaita vihasta ja olkoot kaikki olennot onnellisia.

Vallitkoon rauha ja harmonia.